{"id":125,"date":"2013-11-02T04:52:00","date_gmt":"2013-11-02T04:52:00","guid":{"rendered":"http:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/uncategorized\/kielen-synty\/"},"modified":"2013-11-02T04:52:00","modified_gmt":"2013-11-02T04:52:00","slug":"kielen-synty","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/susilapset\/kielen-synty\/","title":{"rendered":"Kielen synty"},"content":{"rendered":"

– Kuinka monta kielt\u00e4 maailmassa puhutaan?<\/b><\/span><\/p>\n

– Milloin kyseess\u00e4 on kaksi eri kielt\u00e4 vai yhden kielen eri murteista?<\/b><\/span>
– Osasivatko Neanderthalin ihmiset puhua?<\/b><\/span>
– Mit\u00e4 tarkoittaa susilapset?<\/b><\/span><\/p>\n

Kieli ja murre<\/b><\/p>\n\n\n\n\n
<\/a><\/td>\n<\/tr>\n
<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Maailmassa puhutaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4
6 000 – 9 000 kielt\u00e4, riippuen laskentatavasta. Aina ei ole selv\u00e4\u00e4, onko kyseess\u00e4 kaksi eri kielt\u00e4 vai yhden kielen eri murteista.<\/p>\n

Kahdesta eri kielest\u00e4 puhutaan silloin, jos kielen puhujat eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4 toisiaan vaivattomasti. Esim. suomalainen ja virolainen voivat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 osia toistensa puolesta, mutta kielten sanasto poikkeaa kuitenkin niin paljon toisistaan, ett\u00e4 suurin osa puheesta j\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tai syntyy hassuja v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksi\u00e4.<\/p>\n

<\/a><\/div>\n

Afganistanissa puhuttu darin kieli on indoeurooppalainen kieli ja se on l\u00e4heist\u00e4 sukua Iranissa puhutulle persian eli farsin kielelle. Vaikka kielten kielioppi on samankaltainen, sanastoltaan kielet eroavat niin paljon,ett\u00e4 darinkieliset eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4 hyvin persiankielist\u00e4 teksti\u00e4.<\/p>\n

Englantia puhutaan eri tavalla esim. Australiassa, Isossa-Britanniassa, Kanadassa tai Yhdysvalloissa. T\u00e4llaisia erilaisia tapoja \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 kielt\u00e4 sanotaan aksentiksi eli korostukseksi. Esim. suomalainen puhuu englantia erilaisella korostuksella kuin esim. ven\u00e4l\u00e4inen.<\/p>\n

N\u00e4ytteit\u00e4 englannin kielen eri aksenteista:<\/p>\n

POSH English (yl\u00e4luokkalainen brittiaksentti)<\/a>
Englannin 35 eri aksenttia by soundlyawake<\/a><\/p>\n

<\/a>Yksitt\u00e4isen maan sis\u00e4ll\u00e4kin puhekieliss\u00e4 on eroja. Saatat helposti erottaa, mist\u00e4 p\u00e4in Suomea puhekumppanisi on kotoisin. Turun murteen tai savolaismurteen erottaa aika nopeasti. Yht\u00e4 lailla muut kuulevat nopeasti, ett\u00e4 sin\u00e4 olet kotoisin H\u00e4meest\u00e4. Vaikka omasta mielest\u00e4si puhut ”ihan normaalisti”, puhekielesi paljastaa sinut pirkanmaalaiseksi. Murteet poikkevat toisistaan sek\u00e4 aksentiltaan, sanastoltaa ja jopa kieliopiltaan.<\/p>\n

Meill\u00e4 p\u00e4in Suomea -materiaali<\/a><\/p>\n

Kielen synty<\/b><\/p>\n\n\n\n\n
<\/a><\/td>\n<\/tr>\n
L\u00e4hde: Wikipedia<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Kieli on ihmislajille tyypillinen ominaisuus. Puheen tuottaminen vaatii puheentuottamismekanismia, joka muodostuu keuhkoista, henkitorvesta, kurkunp\u00e4\u00e4st\u00e4 ja \u00e4\u00e4nt\u00f6v\u00e4ylist\u00e4. Jos t\u00e4m\u00e4 mekanismi on olemassa, puheentuottaminen onnistuu. Voit tutustua aiheeseen tarkemmin seuraavasta linkist\u00e4. Finnlectura.fi: puheen tuottaminen: \u00e4\u00e4nt\u00f6elimet<\/a><\/p>\n

Tutkijat ovat yritt\u00e4neet selvitt\u00e4\u00e4, mitk\u00e4 nykyihmisen edelt\u00e4j\u00e4t ovat osanneet k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nykyisenlaista \u00e4\u00e4nteisiin perustuvaa kielt\u00e4 viestint\u00e4\u00e4n. Amerikkalaiset tutkijat ovat havainneet, ett\u00e4 Etiopiassa el\u00e4v\u00e4t tseladat eli etiopianpaviaanit k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t viestinn\u00e4ss\u00e4\u00e4n monimutkaista huultenmaiskauttelua, joka rakenteeltaan ja rytmilt\u00e4\u00e4n muistuttaa ihmisen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 kielt\u00e4. Lue lis\u00e4\u00e4… <\/a><\/p>\n\n\n\n\n
<\/a><\/td>\n<\/tr>\n
Nykyihmisen ja neandertalinihmisen kallojen erot.
Neandertalinihmisen kallo oikealla. (L\u00e4hde: Wikipedia)<\/span><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Koska puheentuottaminen vaatii tietynlaista kurkunp\u00e4\u00e4n rakennetta ja \u00e4\u00e4nt\u00f6v\u00e4yl\u00e4n hienomotoriikkaa. Nykyihmisten edelt\u00e4jien kalloja tutkittaessa on tehty p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 siit\u00e4, mill\u00e4 lajilla on ollut fysiologisia edellytyksi\u00e4 tuottaa nykyihmisen puheeseen kuuluvia \u00e4\u00e4nteit\u00e4.<\/p>\n

Viime vuosisadan puolella tiedemiehet olivat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 Neanderthalin ihminen ei osannut viel\u00e4 puhua, mutta samaan aikaan maapallolla el\u00e4nyt Cro Magnonin -ihminen osasi. Uusimmat tutkimukset tuonevat uutta tietoa. On nimitt\u00e4in todistettu, ett\u00e4 nykyihminen on jopa risteytynyt Neanderthalin ihmisen kanssa ja osalla nykyihmisist\u00e4, esim. eurooppalaisilla, on perim\u00e4ss\u00e4\u00e4n Neanderthalin ihmisen geenej\u00e4. Lue lis\u00e4\u00e4…<\/a><\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Nykyihmisen alkukoti on ollut Afrikassa, josta laji aloitti maailmanvalloituksensa noin 80 000 vuotta sitten.
Lue lis\u00e4\u00e4…<\/a><\/p>\n

Videoita ihmisen evoluutiosta:<\/p>\n

Becoming human (englanniksi)<\/a>
Ihmisen evoluutio selkokielell\u00e4 (tekstitys suomeksi)<\/a><\/p>\n

Eri puolilla Afrikkaan asuneilla heimoilla on ollut varmasti omat kielens\u00e4. Kun ne ovat asuttaneet uusia alueita ja kohdanneet toisia heimoja, kielet ovat saaneet toisistaa vaikutteita ja niit\u00e4 on kehittynyt lis\u00e4\u00e4. Alun perin samasta kielest\u00e4 on alkanut kehitty\u00e4 oma murteensa ja aikojen kuluessa kokonaan oma kielens\u00e4.<\/p>\n

Yht\u00e4 lailla kun kieli\u00e4 on syntynyt, niit\u00e4 my\u00f6s kuolee jatkuvasti. Perehdymme maailmankieliin paremmin yhdeks\u00e4nnell\u00e4 luokalla.<\/p>\n

TEHT\u00c4VI\u00c4:<\/span>
<\/span>
Tutustu susilapsista kertovaan materiaaliin <\/span>t\u00e4st\u00e4.<\/span><\/a><\/p>\n

Kirjallisuutta:<\/p>\n

Kaunokirjallisuudesta tuttuja susilapsia ovat mm. Mowgli ja Tarzan.<\/p>\n

Rydyard Kipling: Viidakkokirja
Edgar Rice Burroughs: Tarzan-kirjat<\/p>\n

<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

– Kuinka monta kielt\u00e4 maailmassa puhutaan? – Milloin kyseess\u00e4 on kaksi eri kielt\u00e4 vai yhden kielen eri murteista?– Osasivatko Neanderthalin ihmiset puhua?– Mit\u00e4 tarkoittaa susilapset? Kieli ja murre Maailmassa puhutaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e46 000 – 9 000 kielt\u00e4, riippuen laskentatavasta. Aina lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[51,50,48,49,47],"tags":[],"class_list":["post-125","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kielen-synty","category-kieli","category-murre","category-seitsemas-luokka","category-susilapset"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/125","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=125"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/125\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=125"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=125"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=125"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}