Hyvän asiatekstin merkki on se, että sitä on helppo lukea ja kirjoittajan ajatukset on vaivatonta ymmärtää. Huonosti kirjoitettua tekstiä joutuu tankkaamaan pitempään ja joskus jotakin virkettä ei vain kertakaikkiaan ymmärrä, jos se on kirjoitettu epäselvästi.
Joskus tekstiä on epämiellyttävää lukea sen tyylin vuoksi. Kirjoittaja voi käyttää esimerkiksi liikaa puhekielisiä tai jopa alatyylisiä ilmaisuja. Lukemisesta voi tulla raskasta, jos kirjoittaja yrittää sanoa asiansa liian monimutkaisesti tai koukeroisesti. Paras tapa on siis kirjoittaa mahdollisimman asiallista tekstiä tarpeeksi yksinkertaisesti.
Kun siis alat kirjoittaa, pidä tekstisi tarpeeksi yksinkertaisena ja sujuvana. Älä suotta kikkaile, paitsi jos olet jo taitava kirjoittaja. Taitava pelaaja voi jalkapallopelissä kikkailla ja ujuttaa pallon vastustajan ohi maaliin, samoin voi tehdä tarpeeksi taitava kirjoittajakin. Mutta alkuvaiheessa on hyvä harjoitella tekniikka kuntoon. Tässä muutama vinkki tuohon perusharjoitteluun.
Muista persoonamuotoiset verbit!
Jokaisen lauseen ydin on persoonamuotoinen verbi. Suomen kielessä on paljon hyviä verbejä, käytä niitä monipuolisesti, älä tyydy aina vain olla-verbiin.
Olen aina ollut ahkera lukija ja kirjoittaja. Vapaa-ajallani olen myös suunnistaja ja uimari.
Minä olen aina lukenut ja kirjoittanut paljon. Harrastan myös liikuntaa, suunnistan ja uin joka viikko.
Selkeä sanajärjestys
Vaikka suomen kielessä onkin vapaa sanajärjestys, selkeässä tekstissä kannattaa sanat asetella sellaiseen järjestykseen, että lukijan on helppo ymmärtää lauseen merkitys.
Suomen kielessä kaikkein tavallisin sanajärjestys lienee SUBJEKTI + PREDIKAATTI + OBJEKTI + ADVERBIAALI
Minä luin kirjaa huoneessani.
Aikaa ja paikkaa ilmaisevan adverbiaalin voi sijoittaa melko vapaasti, mutta sen paikka saattaa vaikuttaa lauseen painotukseen ja sitä kautta merkitykseen.
Illalla minä luin kirjaa huoneessani.
Huoneessani minä luin illalla kirjaa. (en esimerkiksi sarjakuvalehtiä)
Huoneessani illalla minä luin kirjaa.
Kirjaa minä luin huoneessani illalla. (aamulla luin siellä ihan muuta)
Kirjaa minä luin illalla huoneessani. (en siis olohuoneessa)
Huomaatko, kuinka painotukseen ja merkitykseen vaikuttaa se, mikä sana on lauseessa viimeisenä. Kiinnitä tähän huomiota myös omassa tekstissäsi.
Pidä virkkeet tarpeeksi lyhyinä
Sujuvassa tekstissä virkkeiden pituudet vaihtelevat. Jos teksti muodostuu ainoastaan yksittäisistä päälauseista, siitä tule aika töksähtelevää ja yksitoikkoista.
Minä luen paljon. Usein luen iltaisin. Luen romaaneja ja sarjakuvia. Lainaan niitä kirjastosta. Luen jostakin mielenkiintoisesta kirjasta netistä. Sitten varaan sen kirjastosta. Minulla on monta kirjaa kesken. Joskus kirja pitää palauttaa kesken. Se harmittaa. Pitää oppia lainaamaan vähemmän kirjoja kerralla.
Tällainen teksti on toki myös yksi tyylikeino.
Joskus teksti meinaan täyttyä liian pitkillä virkkeillä. Niitäkin on raskasta lukea ja hahmottaa.
Minä luen paljon, yleensä iltaisin, romaaneja ja sarjakuvia, joita lainaan tai varaan kirjastosta, kun olen lukenut jostakin mielenkiintoisesta kirjasta esim. netistä, vaikka minulla on jo monta muuta kirjaa samaan aikaan kesken ja sitten harmittaa, kun pitää palauttaa kirja, vaikka se on vielä kesken, ehkä olisi vaan opittava lainaamaan vähemmän kirjoja kerralla.
Aika sekavaa sepustusta tuollainen. Paras tapa on vaihdella virkkeiden pituuksia, käyttää välillä pelkkää päälausetta ja välillä kahden tai kolmen lauseen virkkeitä.
Minä luen yleensä iltaisin. Luen paljon romaaneja ja sarjakuvia, joita lainaan kirjastosta. Jos luen jostakin uudesta mielenkiintoisesta kirjasta esim. netistä, teen siitä varauksen. Joskus harmittaa, jos olen lainannut liian monta kirjaa, enkä ehdi lukea niitä loppuun, ennen kuin ne pitää palauttaa. Ehkä minun pitäisi oppia lainaamaan vähemmän kirjoja kerralla.
Käytä oikeaa sanaa oikeassa paikassa
Ole tarkkana siitä, mitä kirjoitat. Joskus voit ihan vahingossakin käyttää vääriä sanoja tai voit ilmaista itseäsi puhekielisesti. Ole tarkkana, milloin käytät sanoja kun, koska, vaan, vain, vai, tai jne. Valitse myös aina oikea sana kuvaamaan asiaa. Esim. kirja ei voi olla pitkä, vaan se on paksu.
Lukeminen voi olla sen takia hankalaa, kun et viitsi edes etsiä mielenkiintoista luettavaa.
Lukeminen voi olla sen vuoksi hankalaa, koska et viitsi edes etsiä mielenkiintoista luettavaa.
Täällä on vaan tylsiä ja liian pitkiä kirjoja.
Täällä on vain tylsiä ja liian paksuja kirjoja.
En halua lukea tylsiä ja paksuja kirjoja, vaan jännittäviä ja ohuita.
Tiedätkö, että onko Kinnusen uusin romaani jo ilmestynyt?
Tiedätkö, onko Kinnusen uusin romaani jo ilmestynyt?
Kun kirjoitat tekstiä, lue se aina itsellesi ääneen. Kuuntele tarkkaan omia lauseitasi, onko tekstisi selkeää ja ymmärrettävää? Ovatko kaikki sanat varmasti oikein valittu? Onko ajatuksesi katkennut kesken virkkeen ja oletkin kirjoittanut melkein oikean sanan? Onko se asiatekstiin sopivaa? Onko siinä hyvä rytmi? Kun opit kiinnittämään näihin asioihin huomiota, sinusta kehittyy joka kerta parempi ja taitavampi kirjoittaja ja ehkä jossakin vaiheessa voit jo alkaa vähän kikkaillakin. Siihenkin saat neuvoja myöhemmin.