{"id":90,"date":"2014-04-17T13:43:00","date_gmt":"2014-04-17T13:43:00","guid":{"rendered":"http:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/uncategorized\/nykykirjallisuus\/"},"modified":"2014-04-17T13:43:00","modified_gmt":"2014-04-17T13:43:00","slug":"nykykirjallisuus","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/uncategorized\/nykykirjallisuus\/","title":{"rendered":"Nykykirjallisuus"},"content":{"rendered":"

Modernilla kirjallisuudella<\/span><\/span> eli nykykirjallisuudella<\/span> tarkoitetaan toisen maailmansodan j\u00e4lkeist\u00e4 kirjallisuutta. <\/span>

<\/span>Nykykirjallisuudessa on useita suuntauksia. 2000-luvulla ilmestyy edelleen realistista kirjallisuutta, jonka valtakausi alkoi jo 1800-luvun lopulla. Uudempaan 1900-luvun lopulla ilmestyneeseen kirjallisuuteen liitet\u00e4\u00e4n k\u00e4site <\/span>postmodernismi.  <\/span><\/span>

<\/span><\/span>Olen jakanut nykykirjallisuuden seuraaviin jaksoihin:<\/span><\/span>

<\/span><\/span>– sodanj\u00e4lkeinen kirjallisuus 1940-luvulla<\/span><\/span>
– J\u00e4lleenrakennuksen vuosikymmen 1950<\/span><\/span>
– poliittiset vuosikymmenet 1960 ja 1970<\/span><\/span>
– 1980-luvun nousukausi<\/span><\/span>
– 1990-luvun lama-aika<\/span><\/span>
– 2000-luku<\/span><\/span><\/p>\n

\n

<\/h2>\n
\n
\n
<\/div>\n
<\/div>\n<\/div>\n

<\/span><\/div>\n

1970-luku kirjallisuudessa<\/span><\/h2>\n<\/div>\n
\n
<\/span><\/div>\n
1970-luvulla kirjallisuus ei samalla tavalla poliittisesti v\u00e4rittynytt\u00e4 kuin 60-luvulla- Runoudessa keskityttiin mm. luonto- ja mieterunouteen. Romaanikirjailijoita puhutti suuri maaltamuutto. 70-luvun romaaneissa p\u00e4\u00e4henkil\u00f6t muuttivat maalta kaupunkiin tai kuntakeskuksiin. <\/span>

<\/span><\/div>\n
<\/span><\/div>\n
Proosassa eli suorasanaisessa kirjallisuudessa oli havaittavissa seuraavat suuntaukset:<\/span>

<\/span><\/div>\n
<\/span><\/div>\n
1. <\/span>ty\u00f6l\u00e4iskirjallisuus<\/span>, johon kuului sek\u00e4 perinteinen realismi ett\u00e4 uudistuva realismi <\/span><\/span>
   (post- eli j\u00e4lkirealismi):<\/span><\/span><\/div>\n
<\/span><\/div>\n

<\/span><\/div>\n
<\/span><\/div>\n
2. <\/span>dokumentti- ja raporttiproosa<\/span><\/span><\/div>\n

<\/span><\/p>\n


<\/span>3. keskiluokan kuvausta<\/span>, ”naiskirjallisuutta”, tunnustuksellisia romaaneja<\/span><\/span><\/div>\n

<\/span><\/p>\n


<\/span><\/div>\n

<\/span><\/p>\n

4. <\/span>maaseutuproosaa<\/span><\/span>

<\/span><\/span><\/div>\n

<\/span><\/p>\n

5. ensimm\u00e4iset postmodernistit<\/span><\/span><\/div>\n

<\/span><\/p>\n


<\/span><\/div>\n

<\/span><\/p>\n

Tutustu Milla Peltosen esitelm\u00e4\u00e4n 70-luvun kirjallisuudesta t\u00e4ss\u00e4<\/a><\/span>

<\/span>l\u00e4hde: Milla Peltonen, PP-esitys, Fiktiop\u00e4iv\u00e4t Tampereella 10.4.2010<\/span><\/span>

<\/span><\/span>Lukuvinkkej\u00e4:<\/span><\/span>

<\/span><\/span>
<\/span><\/span><\/p>\n


<\/span><\/span><\/h2>\n

Suomi 1970-luvulla<\/span><\/span><\/h2>\n
\n\n\n\n\n
<\/a><\/td>\n<\/tr>\n
Hervanta<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

1970-luvulla Suomi oli kaupungistunut teollisuusmaa. Suurten kaupunkien l\u00e4heisyyteen oli rakennettu nukkumal\u00e4hi\u00f6it\u00e4 kuten Tampereella Hervanta ja Tesoma.<\/span>

<\/span>70-luvulla yh\u00e4 useammalla nuorella oli mahdollisuus jatkaa opintojaan vanhempien koulutustaustasta lukuunottamatta. Ennen ty\u00f6l\u00e4isen poika tai tyt\u00e4r seurasi vanhempiensa jalanj\u00e4lki\u00e4 ty\u00f6l\u00e4isammattiin, mutta 70-luvulla ty\u00f6l\u00e4isen lapsi saattoi kirjoittaa ylioppilaaksi ja jatkaa opintojaan yliopistossa.<\/span><\/span><\/div>\n


<\/span>1970-luku oli hyvinvointivaltion huippuaikaa. Vaikka kirjallisuudessa radikalismia ei n\u00e4htyk\u00e4\u00e4n, 70-luvulla erilaiset ideologiat olivat suosittuja. N\u00e4ist\u00e4 n\u00e4kyvimp\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 mm. <\/span>taistolaisuus<\/a>. Kekkosen<\/b> valtakausi jatkui koko 70-luvun. Kekkosen l\u00e4mpim\u00e4t v\u00e4lit Neuvostoliittoon puhuttivat ulkovaltoja ja maailmalla puhuttiinkin ”<\/span>suomettumisesta<\/a>”, jolla viitattiin Suomen ja Neuvostoliiton suhteeseen.<\/span><\/span><\/div>\n

<\/span>
<\/span>1970-lukua leimasivat my\u00f6s <\/span>maailmanlaajuinen \u00f6ljykriisi<\/a> ja vuonna 1975 Helsingiss\u00e4 pidetty<\/span> ETYK-kokous<\/a>.   <\/span><\/span><\/div>\n

<\/span>
<\/span><\/div>\n
Millainen oli nuorten el\u00e4m\u00e4 1970-luvulla.<\/a><\/span><\/div>\n
El\u00e4v\u00e4 arkisto: 1970-luku<\/a><\/span><\/div>\n<\/div>\n

<\/span><\/p>\n

<\/div>\n
<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n

1980-luku kirjallisuudessa<\/span><\/h2>\n
<\/span>1980-luvulla alettiin puhua uudenlaisesta kirjallisuudesta. Keskustelua k\u00e4ytiin Helsingin sanomissa ja Ylioppilaslehdess\u00e4. Uudelta kirjallisuudelta haluttiin ”hedelm\u00e4llist\u00e4 ep\u00e4puhtautta, vitaalisuutta ja kapinaa.” Nuoret kirjailijat eiv\u00e4t halunneet en\u00e4\u00e4 kirjoittaa maaseuturealismia, vaan urbaaneja tarinoita maailmankansalaisista, jotka el\u00e4v\u00e4t t\u00e4ss\u00e4 ja nyt.<\/p>\n

Anja Kauranen ja Esa Saarinen vaativat Ylioppilaslehden kirjoituksessaan seuraavaa:<\/p>\n

”Me vaadimme raivostuttavia runoja, arvoituksellisia runoja, nuoria runoja, joissa sykkii, l\u00e4\u00e4h\u00e4tt\u00e4\u00e4, v\u00e4p\u00e4tt\u00e4\u00e4, v\u00e4risee, kutkuttaa, vaikeroi, ulvoo, kikattaa, huutaa ja kiroaa koko aikamme rikkipirstoutunut ihminen – nuori ja vanha, nainen ja mies.”<\/p>\n

1970-luvun poliittisten taistelujen tilalle kirjallisuuteen tulivat kuvitelmat, p\u00e4iv\u00e4unet, toivekuvat, hallusinaatiot ja painajaiset. Kirjallisuus halusi protestoida perinteit\u00e4 vastaan.<\/p>\n

1980-luvulla ilmestyi ensimm\u00e4isen kerran enemm\u00e4n naisten kirjoittamia esikoisteoksia kuin miesten kirjoittamia. Tunnetuimpia 80-luvulla aloittaneita kirjailijoita olivat mm. Anja Kauranen<\/b> (nyk. Snellmann), Anna-Leena H\u00e4rk\u00f6nen<\/b>, Rosa Liksom<\/b>, Harri Sirola<\/b>, Kari Levola<\/b>, Juha Sepp\u00e4l\u00e4<\/b> ja Kjell West\u00f6<\/b>.<\/p>\n

1980-luvun proosa voidaan jakaa mm. seuraaviin ryhmiin:<\/p>\n

1. ”Uudet tulenkantajat” ja ”nuorisoproosa”
    (Anja Kauranen, Harri Sirola, Anna-Leena H\u00e4rk\u00f6nen, Kauko R\u00f6yhk\u00e4)<\/p>\n

2. ”Pahan koulukunta”
     (Annika Idstr\u00f6m, Olli Jalonen, Krister Kihlman)<\/p>\n

3. ”Lyhytproosaa”
     (Juha Sepp\u00e4l\u00e4, Rosa Liksom)<\/p>\n

Ranskalaisen kirjailijan ja kriitikon Julien Gracqin mukaan 80-luvulta alkaen tieto ja informaatioa alkoi koostua entist\u00e4 selvemmin pirstaleista ja sirpaleista. Lukijoille tarjoiltiin p\u00e4iv\u00e4kirjoja, kirjeit\u00e4, uutisia, muistioita, juoruja ja toisen k\u00e4den tietoon perustuvia skandaaleja. Niist\u00e4 tuli suositumpia kuin perusteelliset, paksut ja k\u00e4rsiv\u00e4lisyytt\u00e4 vaativat teokset. Lukijat kaipasivat viihdykett\u00e4, jonka voisi nopeasti kuluttaa ja jonka voisi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huoletta kesken joksikin aikaa ilman ett\u00e4 kokonaisvaikutelma teoksesta h\u00e4iriintyisi. Kirjallisuuden k\u00e4site laajentui, postmoderni kirjallisuus saattoi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 olla mit\u00e4 vain. <\/p>\n

l\u00e4hteet:<\/p>\n

Yrj\u00f6 Varpio: Vanhan polven perint\u00f6 1980-luvun kirjallisuus – muutosten aika. Teoksessa Hosiaisluoma (toim.): Hevosensulkia. Kirjastopalvelu Oy. 1991<\/p>\n

Yrj\u00f6 Hosiaisluoma: Nykyproosan monet maailmakuvat. Teoksessa Hosiaisluoma (toim.): Hevosensulkia. Kirjastopalvelu Oy. 1991<\/p>\n

Pekka Vartiainen: Postmoderni kirjallisuus. Avain. 2013.<\/p>\n

Lukuvinkkej\u00e4:<\/p>\n

<\/p>\n

Suomi 1980-luvulla<\/span><\/span><\/h2>\n

<\/span><\/div>\n

1980-luvulla Suomi siirtyi j\u00e4lkiteollisesta yhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan. Elettiin tasaisen talouskasvun aikaa, ty\u00f6tt\u00f6myysluvut olivat alhaalla ja ihmisten elintaso nousi. Suomessa vallitsi vahva konsensus, vanha kissanh\u00e4nn\u00e4n veto ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n ja porvariston v\u00e4lill\u00e4 unohtui, koska Suomella oli varaa rakentaa ja vahvistaa hyvinvointivaltiota.<\/p>\n

1980-luku muistetaan my\u00f6s kasinotaloudesta ja jupeista. Pankit my\u00f6nsiv\u00e4t helposti rahaa isoihin hankkeisiin ja monet loivat miljoonaomaisuuden p\u00f6rssikeinottelulla. My\u00f6hemmin t\u00e4m\u00e4 helpon rahan kupla poksahti ja sy\u00f6ksi monet velkakurimukseen 1990-luvun alkuvuosina. <\/p><\/div>\n


<\/span><\/div>\n
<\/span>El\u00e4v\u00e4 arkisto: 1980-luku<\/a><\/p>\n

l\u00e4hde: Yrj\u00f6 Hosiaisluoma: Nykyproosan monet maailmakuvat. Teoksessa Hosiaisluoma (toim.): Hevosensulkia. Kirjastopalvely Oy. 1991<\/p>\n

<\/p>\n

1990-luku kirjallisuudessa<\/span><\/span><\/h2>\n

<\/span><\/p>\n


<\/span><\/span>El\u00e4v\u00e4 arkisto: Kurittomat kuvitelmat<\/a><\/span><\/span><\/div>\n

<\/span><\/p>\n

<\/span>
<\/span><\/p>\n

Suomi 1990-luvulla<\/span><\/span><\/span><\/h2>\n

<\/span><\/span><\/p>\n


<\/span><\/span><\/span><\/div>\n

<\/span><\/span><\/div>\n

<\/span><\/p>\n

<\/span>
<\/span><\/p>\n

2000-luku kirjallisuudessa<\/span><\/span><\/span><\/h2>\n

<\/span><\/span><\/p>\n

<\/span>
<\/span><\/span><\/p>\n

Suomi 2000-luvulla<\/span><\/span><\/span><\/span><\/h2>\n

<\/span><\/span><\/span><\/div>\n

<\/span><\/span><\/p>\n


<\/span><\/span><\/span><\/div>\n

<\/span><\/span><\/p>\n


<\/span><\/span><\/span><\/div>\n

<\/span><\/span><\/p>\n

<\/span>
<\/span><\/span><\/p>\n

2010-luku kirjallisuudessa<\/span><\/span><\/span><\/span><\/h2>\n

<\/span><\/span><\/p>\n

<\/span>
<\/span><\/span><\/p>\n

Suomi 2010-luvulla<\/span><\/span><\/span><\/span><\/h2>\n

<\/span><\/span><\/span><\/div>\n

<\/span><\/span><\/div>\n

<\/span><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Modernilla kirjallisuudella eli nykykirjallisuudella tarkoitetaan toisen maailmansodan j\u00e4lkeist\u00e4 kirjallisuutta. Nykykirjallisuudessa on useita suuntauksia. 2000-luvulla ilmestyy edelleen realistista kirjallisuutta, jonka valtakausi alkoi jo 1800-luvun lopulla. Uudempaan 1900-luvun lopulla ilmestyneeseen kirjallisuuteen liitet\u00e4\u00e4n k\u00e4site postmodernismi.  Olen jakanut nykykirjallisuuden seuraaviin jaksoihin:– sodanj\u00e4lkeinen kirjallisuus 1940-luvulla– J\u00e4lleenrakennuksen vuosikymmen 1950– poliittiset vuosikymmenet lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-90","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/90","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=90"}],"version-history":[{"count":0,"href":"http:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/90\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=90"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=90"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=90"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}