{"id":86,"date":"2014-05-06T03:02:00","date_gmt":"2014-05-06T03:02:00","guid":{"rendered":"http:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/uncategorized\/sanasto-ja-nimisto\/"},"modified":"2014-05-06T03:02:00","modified_gmt":"2014-05-06T03:02:00","slug":"sanasto-ja-nimisto","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/uncategorized\/sanasto-ja-nimisto\/","title":{"rendered":"Sanasto ja nimist\u00f6"},"content":{"rendered":"<h4>Suomen kielen sanojen alkuper\u00e4<\/h4>\n<p>Suomen kieli kuuluu suomalais-ugrilaiseen kieliperheeseen. Suomen kielen vanhin sanasto on per\u00e4isin suomalais-urgilaisesta kantakielest\u00e4. T\u00e4m\u00e4n voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 suomen kieless\u00e4 ja sen kaukaisessa sukukieless\u00e4 unkarissa on sanoja, joiden alkuper\u00e4 on sama. T\u00e4llaisia sanoja ovat esim. k\u00e4si ja vesi (unkarissa kezi ja viz).<\/p>\n<p>Kieliss\u00e4 on monenlaista sanastoa. Omaper\u00e4iseksi sanastoksi sanotaan niit\u00e4 sanoja, joita ei ole lainattu mist\u00e4\u00e4n toisesta kielest\u00e4. Suomen kieless\u00e4 t\u00e4llaisia omaper\u00e4isia sanoja ovat l\u00e4hes kaikki jokap\u00e4iv\u00e4iseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4 sanasto. Omaper\u00e4isi\u00e4 sanojamme ovat esim. <i>k\u00e4si, p\u00e4\u00e4, silm\u00e4<\/i> ja <i>syd\u00e4n<\/i>. My\u00f6s verbit <i>n\u00e4hd\u00e4, kuulla, el\u00e4\u00e4, menn\u00e4<\/i> ja <i>tuntea<\/i> ovat vanhoja suomalais-ugrilaisia sanoja.<\/p>\n<p>Aikojen saatossa suomalaisten kantais\u00e4t ovat el\u00e4neet ja k\u00e4yneet kauppaa muiden kansojen kanssa. Samalla suomalaiset ovat saaneet vaikutteita ja my\u00f6s sanoja nilt\u00e4 kauppakumppaneiltaan. Siksi suomen kieless\u00e4 on paljon vanhaa, omaper\u00e4isilt\u00e4 sanoilta kuulostavaa sanasto, joka on lainattu mm. germaanisista, slaavilaisista ja balttilaisista kielist\u00e4. Voit lukea aiheesta lis\u00e4\u00e4 esim.<a href=\"http:\/\/www.kotus.fi\/index.phtml?s=4629\"> t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n<p>Uusimmat lainasanat on helppo tunnistaa. Ne ovat yleens\u00e4 lainasanoja ruotsin tai englannin kielest\u00e4 kuten bussi, pankki tai insin\u00f6\u00f6ri.<\/p>\n<h4>Nimist\u00f6<\/h4>\n<div>Paikannimien selvitt\u00e4minen on kiehtovaa. Oletko koskaan miettinyt, mist\u00e4 esim. kaupungit ovat saaneet nimens\u00e4? Ent\u00e4p\u00e4 oman kotipaikkakuntasi nimist\u00f6? Miten se on saanut alkunsa?&nbsp;<\/div>\n<div><\/div>\n<div>Suomalaisten paikannimien tutkimus on aloitettu 1800-luvun lopulla. Voit lukea aiheesta lis\u00e4\u00e4 esim. <a href=\"http:\/\/www.kotus.fi\/index.phtml?s=371\">t\u00e4st\u00e4<\/a>. &nbsp;<\/div>\n<div><\/div>\n<div>Suomalaisten sukunimien historia on aika lyhyt. 1800-luvulla kaikilla ei ollut varsinaista sukunime\u00e4, vaan sellaisena k\u00e4ytettiin useimmiten kotitalon nime\u00e4. Kirkonkirjoissakin ihmisten etunimen lis\u00e4ksi mainittiin ns. is\u00e4nnimi esim. Pekka Matinpoika.&nbsp;<\/div>\n<div><\/div>\n<div>Aivan kuten sanastossakin, my\u00f6s etunimist\u00e4 osa on omaper\u00e4isi\u00e4 nimi\u00e4 ja osa lainattu muista kielist\u00e4. Tied\u00e4tk\u00f6, mik\u00e4 on sinun oman nimesi historia? Mist\u00e4 etunimesi on per\u00e4isin? Miksi olet saanut vanhemmiltasi juuri tuon nimen? Ent\u00e4p\u00e4 mist\u00e4 sukunimesi on per\u00e4isin? Kuinka yleisi\u00e4 etu- ja sukunimesi ovat?<\/div>\n<div><\/div>\n<div>Teht\u00e4v\u00e4 (plussaty\u00f6):<\/div>\n<div>Tee selvitys omasta etu- ja sukunimest\u00e4 esim. <b>PP-esityksen\u00e4<\/b>.<br \/>Katso ohjeet alta.<\/p>\n<p>Liit\u00e4 ty\u00f6si <a href=\"http:\/\/padlet.com\/toivanna\/nimet9i\">Padlett-sein\u00e4lle.<\/a><\/p>\n<p><\/div>\n<p><iframe loading=\"lazy\" allowfullscreen=\"\" frameborder=\"0\" height=\"356\" marginheight=\"0\" marginwidth=\"0\" scrolling=\"no\" src=\"http:\/\/www.slideshare.net\/slideshow\/embed_code\/34257234\" style=\"border-width: 1px 1px 0; border: 1px solid #CCC; margin-bottom: 5px; max-width: 100%;\" width=\"427\"> <\/iframe> <\/p>\n<div style=\"margin-bottom: 5px;\"><strong> <a href=\"https:\/\/www.slideshare.net\/saarisjanne\/esitys-2\" target=\"_blank\" title=\"Nimist\u00f6- ja sanastotutkimus\" rel=\"noopener noreferrer\">Nimist\u00f6- ja sanastotutkimus<\/a> <\/strong> from <strong><a href=\"http:\/\/www.slideshare.net\/saarisjanne\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">saarisjanne<\/a><\/strong> <\/div>\n<div><\/div>\n<p><a href=\"https:\/\/helda.helsinki.fi\/bitstream\/handle\/10138\/41762\/mikkonen_vaitoskirja.pdf?sequence=1\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">Otti oikean sukunimen. Tietoa sukunimist\u00e4<\/a><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/blogs.helsinki.fi\/norsu-blogi\/2016\/01\/12\/nimet-kertovat-historiasta-personal-name-systems-in-finnic-and-beyond\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">Nimet kertovat historiasta<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomen kielen sanojen alkuper\u00e4 Suomen kieli kuuluu suomalais-ugrilaiseen kieliperheeseen. Suomen kielen vanhin sanasto on per\u00e4isin suomalais-urgilaisesta kantakielest\u00e4. T\u00e4m\u00e4n voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 suomen kieless\u00e4 ja sen kaukaisessa sukukieless\u00e4 unkarissa on sanoja, joiden alkuper\u00e4 on sama. T\u00e4llaisia sanoja ovat esim. k\u00e4si <a href=\"http:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/uncategorized\/sanasto-ja-nimisto\/\" class=\"read-more\">lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-86","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/86","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=86"}],"version-history":[{"count":0,"href":"http:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/86\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=86"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=86"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=86"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}