{"id":70,"date":"2014-11-20T03:51:00","date_gmt":"2014-11-20T03:51:00","guid":{"rendered":"http:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/uncategorized\/poliittiset-vuosikymmenet-1960-ja-1970\/"},"modified":"2014-11-20T03:51:00","modified_gmt":"2014-11-20T03:51:00","slug":"poliittiset-vuosikymmenet-1960-ja-1970","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/uncategorized\/poliittiset-vuosikymmenet-1960-ja-1970\/","title":{"rendered":"Poliittiset vuosikymmenet 1960 ja 1970"},"content":{"rendered":"

Suomi 1960-luvulla<\/span><\/h2>\n

<\/p>\n
Millaista oli el\u00e4\u00e4 lapsuutta ja nuoruutta 1960-luvulla:<\/div>\n
TEE TEHT\u00c4V\u00c4 12.<\/span><\/div>\n
El\u00e4v\u00e4 arkisto: 1960-luku<\/a><\/div>\n

<\/span><\/h2>\n


<\/span><\/h2>\n

1960-luvun kirjallisuus<\/span><\/h2>\n
60-luvulla nuoret halusivat muuttaa maailmaa. \u00c4lymyst\u00f6, johon my\u00f6s kirjailijat tuohon aikaan kuuluivat, halusivat ennen kaikkea yhteiskunnallista tasa-arvoa ja he olivat sen vuoksi valmiita nousemaan barrikadeille ja marssimaan kaduilla banderollit k\u00e4dess\u00e4. <\/div>\n
1960-luku oli kiivainta kirjasotien aikaa. Suuri lukeva yleis\u00f6 oli tottunut toisenlaiseen kirjallisuuteen, jota uusi kirjailija sukupolvi julkaisi. Aikaisemmissa kirjasodissa kohua synnytti sotaa k\u00e4sittelev\u00e4t teokset. 60-luvulla paheksuntaa aiheutti kirjallisuus, jossa k\u00e4siteltiin seksuaalisuutta ja uskontoa. <\/div>\n
Paheksuntaa aiheutti mm. Paavo Rintalan teokset Mummoni ja Mannerheim (1960-62) ja Sissiluutnantti (1963). Keskustelua aiheutti mm. Alpo Ruuthin K\u00e4mpp\u00e4 (1969) ja Tytti Parraksen Jojo (1968).<\/div>\n
Suurimman kohun aiheutti kuitenkin Hannu Salaman Juhannustanssit (1964)<\/div>\n
Kirjasotien paras anti oli se, ett\u00e4 jouduttiin uudelleen miettim\u00e4\u00e4n taiteen tulkintatapoja. Ymm\u00e4rrettiin my\u00f6s se, ett\u00e4 taiteilijan sananvapauteen kuului ilmaista asioita eik\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 voitaisi kevein perustein haastaa oikeuteen. <\/div>\n
TEE TEHT\u00c4V\u00c4 7. Etsi vastaukset netist\u00e4. <\/span><\/div>\n
1950-luvun modernismin j\u00e4lkeen \u00e4\u00e4neen p\u00e4\u00e4siv\u00e4t ns. radikaalit, jotka halusivat politisoida kulttuuria. 60-luvun merkitt\u00e4vin runokokoelma oli Pentti Saarikosken Mit\u00e4 tapahtuu todella? Runot ovat polittisia kommentteja, joita Saarikoski oli poiminut sanomalehdist\u00e4, ihmisten puheista ja kirjoista. Samaa tapaa k\u00e4yttiv\u00e4t amerikkalaiset beatnik-runoilijat. Saarikoski k\u00e4ytti runoissa muitakin arkisia elementtej\u00e4, kuten lehtiotsikoita, mainoksia ja vitsej\u00e4. Toisaalta Saarikoski tunsi hyvin my\u00f6s antiikin kirjallisuuden ja h\u00e4n siteerasi runoissaan yht\u00e4 luontevasti suuria antiikin mestareita.<\/div>\n
Saarikosken runot:<\/div>\n
TEE TEHT\u00c4V\u00c4 8. <\/span><\/div>\n
Tutustu oppikirjan kappaleeseen:<\/div>\n
TEE TEHT\u00c4V\u00c4 9. <\/span><\/div>\n
Euroopan hulluvuosi 1968:<\/div>\n
TEE TEHT\u00c4V\u00c4 10.<\/span><\/div>\n
Maailmalla tapahtuu 1960-luku<\/div>\n
TEE TEHT\u00c4V\u00c4 11.<\/span><\/div>\n

<\/span><\/div>\n

<\/span><\/div>\n
60-luvun kirjailijoita ja teoksia<\/span><\/div>\n
Timo K. Mukka<\/span>: Maa on syntinen laulu<\/div>\n
Paavo Rintala<\/span>: Mummoni ja Mannerheim, Sissiluutnantti<\/div>\n
Pentti Saarikoski<\/span>: Mita tapahtuu todella?<\/div>\n
Hannu Salama<\/span>: Juhannustanssit<\/div>\n
Alpo Ruuth<\/span>: K\u00e4mpp\u00e4<\/div>\n
Tytti Parras<\/span>: Jojo<\/div>\n
<\/div>\n

Suomi 1970-luvulla<\/span><\/h2>\n
1970-luvulla Suomi oli kaupungistunut teollisuusmaa. Suurten kaupunkien l\u00e4heisyyteen oli rakennettu nukkumal\u00e4hi\u00f6it\u00e4 kuten Tampereella Hervanta ja Tesoma. <\/div>\n
70-luvulla yh\u00e4 useammalla nuorella oli mahdollisuus jatkaa opintojaan vanhempien koulutustaustasta lukuunottamatta. Ennen ty\u00f6l\u00e4isen poika tai tyt\u00e4r seurasi vanhempiensa jalanj\u00e4lki\u00e4 ty\u00f6l\u00e4isammattiin, mutta 70-luvulla ty\u00f6l\u00e4isen lapsi saattoi kirjoittaa ylioppilaaksi ja jatkaa opintojaan yliopistossa.<\/div>\n
1970-luku oli hyvinvointivaltion huippuaikaa. Vaikka kirjallisuudessa radikalismia ei n\u00e4htyk\u00e4\u00e4n, 70-luvulla erilaiset ideologiat olivat suosittuja. N\u00e4ist\u00e4 n\u00e4kyvimp\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 mm. taistolaisuus<\/a>. Kekkosen valtakausi jatkui koko 70-luvun. Kekkosen l\u00e4mpim\u00e4t v\u00e4lit Neuvostoliittoon puhuttivat ulkovaltoja ja maailmalla puhuttiinkin ”suomettumisesta<\/a>”, jolla viitattiin Suomen ja Neuvostoliiton suhteeseen.<\/div>\n
1970-lukua leimasivat my\u00f6s maailmanlaajuinen \u00f6ljykriisi<\/a> ja vuonna 1975 Helsingiss\u00e4 pidetty ETYK-kokous<\/a>.   <\/div>\n
<\/div>\n
Millainen oli nuorten el\u00e4m\u00e4 1970-luvulla.<\/a><\/div>\n
El\u00e4v\u00e4 arkisto: 1970-luku<\/a><\/div>\n
<\/div>\n

<\/h2>\n

1970-luvun kirjallisuus<\/span><\/h2>\n

<\/span><\/div>\n
<\/span><\/p>\n
1970-luvulla kirjallisuus ei samalla tavalla poliittisesti v\u00e4rittynytt\u00e4 kuin 60-luvulla- Runoudessa keskityttiin mm. luonto- ja mieterunouteen. Romaanikirjailijoita puhutti suuri maaltamuutto. 70-luvun romaaneissa p\u00e4\u00e4henkil\u00f6t muuttivat maalta kaupunkiin tai kuntakeskuksiin. Mm. Pirkko Saisio kuvasi tavallisten ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4 muuttuvassa yhteiskunnassa. <\/span><\/div>\n

<\/span><\/p>\n

\n
Proosassa eli suorasanaisessa kirjallisuudessa oli useampia suosittuja suuntauksia. Osa kirjallisuudesta oli ns. ty\u00f6l\u00e4iskirjallisuutta, joka jatkoi perinteisen realismin j\u00e4ljiss\u00e4. Suomessa ilmestyi laajoja romaanisarjoja, joista tuli hyvin suosittuja. T\u00e4llaisia olivat mm. Kalle P\u00e4\u00e4talon Iijoki-sarja ja esim. Orvokki Aution romaanitrilogia. 1800-luvun lopun hengess\u00e4 p\u00e4\u00e4osassa oli maaseudulla asuvat ihmiset ja heid\u00e4n kohtalonsa. <\/span><\/div>\n

<\/span><\/div>\n
Maaseutuproosan vastakohdaksi julkaistiin my\u00f6s romaaneja, joissa kuvattiin keskiluokkaa ja suomenruotsalaisia kulttuuripiirej\u00e4. Esimerkiksi J\u00f6rn Donner kirjoitti 10-osaisen Anders-sarjan. Samantyyppinen sarja on Henrik Tikkasen kirjoittama ns. osoitesarja. N\u00e4m\u00e4 molemmat sarjat edustavat my\u00f6s tunnustuksellista proosaa, jossa kirjailija ammentaa kokemuksia omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n. <\/span><\/div>\n

<\/span><\/div>\n

Suurin osa 50-luvulta aloittaneista kirjailijoista jatkoivat kirjoittamistaan viel\u00e4 1970-luvullakin. Kirjallisuus ei koskaan muutu radikaalisti yhdess\u00e4 tai kahdessa vuosikymmeness\u00e4. <\/span><\/div>\n

<\/p>\n

<\/div>\n
– ensimm\u00e4iset postmodernistit<\/div>\n
<\/div>\n
Tutustu Milla Peltosen esitelm\u00e4\u00e4n 70-luvun kirjallisuudesta t\u00e4ss\u00e4<\/a><\/div>\n
<\/div>\n

<\/span><\/div>\n

<\/div>\n