Suomen kielen \u00e4\u00e4nnekestojen erottaminen on hankalaa. Mit\u00e4 vanhempana lapsi tai nuori muuttaa Suomeen, sit\u00e4 hankalampaa h\u00e4nen on oppia erottamaan \u00e4\u00e4nnekestoja. Siksi asiaa on syyt\u00e4 harjoitella S2-tunneilla.<\/p>\n
Aluksi opettajan on syyt\u00e4 vain havainnoida, kuinka hyvin oppilas tuottaa spontaanissa puheessaan \u00e4\u00e4nnekestoja. Vaikka oppilas osaisikin tuottaa ne oikein, opettajan voi auttaa oppilasta kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n asiaan huomiota. He voivat yhdess\u00e4 esim. katsella kuvia ja opetella erottamaan toisistaan esim. sanat tuli<\/i> ja tuuli<\/i>, siili<\/i> ja silli<\/i> jne. \u00c4\u00e4nnekestojen eroista tulee n\u00e4in oppilaalle tietoinen ilmi\u00f6.<\/p>\n
Harjoiteltavat \u00e4\u00e4nteiden kestoerot:<\/b><\/p>\n
vokaalit a – aa, e – ee, i – ii, o – oo, y – yy, \u00e4 – \u00e4\u00e4, \u00f6 -\u00f6\u00f6<\/p>\n
konsonantit k – kk, l – ll, m – mm, n – nn, nk – ng, p – pp, r – rr, s – ss, t – tt<\/p>\n
<\/b>\u00c4\u00e4nnekestot kirjoituksessa<\/b><\/p>\n
Jos oppilas on kirjoitustaitonen, \u00e4\u00e4nnekestojen erottelua voi testata ja harjoitella my\u00f6s saneluteht\u00e4vill\u00e4. Oppilaan kanssa kannattaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 paljon aikaa siihen, ett\u00e4 oppilas oppii itse tuottamaa nuo erot ja h\u00e4n huomaa omissa \u00e4\u00e4nt\u00f6elimiss\u00e4\u00e4n esim. pitk\u00e4n ja lyhyen konsonantin eron.
Itse pyyd\u00e4n oppilaita huomioimaan, kuinka esim. kieli tai huulet j\u00e4\u00e4v\u00e4t ”jumiin” kaksoiskonsonantissa. Vokaalien kestoeron kuuleminen vaatii enemm\u00e4n harjaantumista.<\/p>\n
Kestoerojen harjoittelu ja niiden systemaattinen korjaaminen sek\u00e4 puheessa ett\u00e4 kirjoituksessa on tarpeen niin kauan kuin asia ei ole vakiintunut. (Vertailua suomenkielisten lasten \u00e4\u00e4nnekestojen oppimiseen)<\/p>\n
Lis\u00e4tietoa:<\/p>\n
LuKiMat-sivusto: lukivalmiuksien opettaminen<\/a><\/p>\n \u00c4\u00e4nnekestot muoto-opillisissa ilmi\u00f6iss\u00e4<\/b> Mik\u00e4li oppilaan kanssa ei ole kiinnitetty huomiota \u00e4\u00e4nnekestojen merkitykseen esim. oikeinkirjoituksessa ja sanojen taivutuksen yhteydess\u00e4, oppilas ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 itse huomaa kiinnitt\u00e4\u00e4 niihin huomiota lukiessaan suomenkielist\u00e4 teksti\u00e4.<\/p>\n \u00c4\u00e4nnekestot ovat merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa mm. yksik\u00f6n partitiivissa (Min\u00e4 sy\u00f6n kanaa), verbitaivutuksessa (min\u00e4 tapaan h\u00e4net \/ min\u00e4 tapan h\u00e4net), nomityypeiss\u00e4 (min\u00e4 pesen maton \/ mattoja), puhekieless\u00e4 (h\u00e4n sanoo \/ h\u00e4n sano) jne. \u00c4\u00e4nnekestoihin tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota silloinkin, kun harjoitellaan systemaattisesti mm. verbin ja nominien taivutusta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomen kielen \u00e4\u00e4nnekestojen erottaminen on hankalaa. Mit\u00e4 vanhempana lapsi tai nuori muuttaa Suomeen, sit\u00e4 hankalampaa h\u00e4nen on oppia erottamaan \u00e4\u00e4nnekestoja. Siksi asiaa on syyt\u00e4 harjoitella S2-tunneilla. Aluksi opettajan on syyt\u00e4 vain havainnoida, kuinka hyvin oppilas tuottaa spontaanissa puheessaan \u00e4\u00e4nnekestoja. Vaikka lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-44","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=44"}],"version-history":[{"count":0,"href":"http:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=44"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=44"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/kielijakirjallisuus.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=44"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
<\/b>\u00c4\u00e4nnekestoilla on t\u00e4rke\u00e4 rooli suomen kielen muoto-opissa. Siksi t\u00e4h\u00e4n ilmi\u00f6\u00f6n on syyt\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 runsaasti huomiota kielen oppimisen alkuvaiheista l\u00e4htien. Vaikka oppilas osaisi puheessaan tuottaa \u00e4\u00e4nnekestot oikein, mutta h\u00e4n ei osaa systemaattisesti kirjoittaa niit\u00e4 oikein, h\u00e4nen kielitaidostaan saattaa saada huonomman kuvan kuin se todellisuudessa on.<\/p>\n