Suomen kielen sanojen alkuperä
Suomen kieli kuuluu suomalais-ugrilaiseen kieliperheeseen. Suomen kielen vanhin sanasto on peräisin suomalais-urgilaisesta kantakielestä. Tämän voi päätellä siitä, että suomen kielessä ja sen kaukaisessa sukukielessä unkarissa on sanoja, joiden alkuperä on sama. Tällaisia sanoja ovat esim. käsi ja vesi (unkarissa kezi ja viz).
Kielissä on monenlaista sanastoa. Omaperäiseksi sanastoksi sanotaan niitä sanoja, joita ei ole lainattu mistään toisesta kielestä. Suomen kielessä tällaisia omaperäisia sanoja ovat lähes kaikki jokapäiväiseen elämään liittyvä sanasto. Omaperäisiä sanojamme ovat esim. käsi, pää, silmä ja sydän. Myös verbit nähdä, kuulla, elää, mennä ja tuntea ovat vanhoja suomalais-ugrilaisia sanoja.
Aikojen saatossa suomalaisten kantaisät ovat eläneet ja käyneet kauppaa muiden kansojen kanssa. Samalla suomalaiset ovat saaneet vaikutteita ja myös sanoja niltä kauppakumppaneiltaan. Siksi suomen kielessä on paljon vanhaa, omaperäisiltä sanoilta kuulostavaa sanasto, joka on lainattu mm. germaanisista, slaavilaisista ja balttilaisista kielistä. Voit lukea aiheesta lisää esim. tästä.
Uusimmat lainasanat on helppo tunnistaa. Ne ovat yleensä lainasanoja ruotsin tai englannin kielestä kuten bussi, pankki tai insinööri.
Nimistö
Katso ohjeet alta.
Liitä työsi Padlett-seinälle.